Onko pyöräilyn oppiminen lapsellesi vaikeaa? Tai kenties harjoittelu ei jostain syystä kiinnosta lasta? Lue blogikirjoituksesta 10 taustalla vaikuttavaa valmiuksien ja taitojen pulmaa, joiden vuoksi pyöräilyn oppiminen voi olla vaikeaa. Lopussa toimintaterapeuttiemme vinkit siihen, kuinka helpottaa harjoittelun aloittamista.
-
1. Pyöräilyssä näkyvä haaste: Onko lapsen keskivartalossa pehmeyttä ja vaikeutta hallita keskivartalon isoja lihasryhmiä? Tuntuuko, ettei lapsella ole fyysistä voimaa ylläpitää istuma-asentoa?
Taustalla vaikuttava valmius/taito: Lapsella saattaa olla heikko vartalon hallinta, minkä vuoksi asennon ylläpitäminen on vaikeaa.
2. Pyöräilyssä näkyvä haaste: Onko lapsen vaikea käyttää käsiään symmetrisesti ohjailussa? Onko hänen vaikea rytmittää jalkojen ja käsien liikkeet yhteen? Onko istuma-asennon ylläpidossa vaikeutta?
Taustalla vaikuttava valmius/taito: Lapsella saattaa olla vaikeutta kehonpuolten välisessä yhteistyössä.
3. Pyöräilyssä näkyvä haaste: Onko lapsen vaikea keksiä, miten pyörän päälle noustaan ja asetutaan? Millä voimalla ja mihin suuntaan jalkoja liikutetaan, kuinka käsiä tulisi liikuttaa ja mihin suuntaan? Onko lapsen vaikea muuttaa ja mukauttaa toimintaansa?
Taustalla vaikuttava valmius/taito: Lapsella saattaa olla pulmaa motorisessa ohjailussa, minkä vuoksi hänen on vaikea aloittaa ja suunnitella motorista toimintaa.
4. Pyöräilyssä näkyvä haaste: Onko lapsen vaikea hahmottaa ympäristön yksityiskohtia, esimerkiksi liikennevaloja? Onko lapsen vaikea hahmottaa ympäristöä niin, että pystyisi huomaamaan milloin pitäisi jarruttaa tai milloin pyörä osuu katukiveen?
Taustalla vaikuttava valmius/taito: Lapsella saattaa olla vaikeutta näönvaraisessa hahmottamisessa, minkä osia ovat kuvion erottaminen taustasta ja suuntien ja tilasuhteiden hahmottaminen.
5. Pyöräilyssä näkyvä haaste: Onko haasteena pystyssä pysyminen? Onko lapsen vaikea nopeasti saada jalkaa maahan, ylläpitää pystyasentoa ja hallita katseen käyttöä? Onko lapsen vaikea hahmottaa oman kehon ja ympäristön välisiä suhteita?
Taustalla vaikuttava valmius/taito: Lapsella saattaa olla vaikeutta käsitellä tasapaino- ja liikeaistimuksia.
6. Pyöräilyssä näkyvä haaste: Pelottaako vauhti tai estääkö kaatumisen pelko pyöräilyn harjoittelun? Tuntuuko, että lapsi ei halua jostain syystä koskea ohjaustankoon tai että jokin pyöräilyssä kuormittaa häntä, esimerkiksi valot, äänet?
Taustalla vaikuttava valmius/taito: Lapsella saattaa olla vaikeutta aistimusten säätelyssä, mikä voi näkyä ylireagointina mm. liike-, tunto-, näkö- ja kuuloaistimuksiin. Tämä on lapselle hyvin kuormittavaa ja itse toimintaan jäävä energia jää tällöin vähäiseksi tai keskittyminen voi olla hyvin vaikeaa.
7. Pyöräilyssä näkyvä haaste: Tuntuuko, että lapsen oppimista estää pelko epäonnistumisesta tai kova itsekritiikki?
Taustalla vaikuttava valmius/taito: Lapsella saattaa olla heikko itseluottamus, huonoja kokemuksia aiemmista oppimistilanteista tai muita tunne-elämän haasteita, joiden vuoksi hän alisuoriutuu tai ei suostu yrittämään ja harjoittelemaan.
8. Pyöräilyssä näkyvä haaste: Onko lapsen vaikea koordinoida sekä silmän että käsien/jalkojen liikkeitä saman aikaisesti? Onko lapsen vaikea mukauttaa ohjausta ja jaloilla polkemista siihen, mitä silmät havaitsevat, esimerkiksi niin, että hän pystyy turvallisesti pyöräilemään törmäämättä muihin tiellä liikkujiin tai tiellä oleviin esteisiin?
Taustalla vaikuttava valmius/taito: Lapsella saattaa olla vaikeutta silmä-käsi- tai silmä-jalkayhteistyössä.
9. Pyöräilyssä näkyvä haaste: Onko lapsen vaikea eriyttää eri kehon osien liikkeitä toisistaan? Onko lapsen esimerkiksi vaikea kääntää päätä ilman että kädet liikkuvat tai kääntää katsetta ilman että pää liikkuu?
Taustalla vaikuttava valmius/taito: Lapsella voi olla liikkeiden eriyttämisen pulmaa. Tällöin myös sarjallinen tuottaminen voi olla vaikeaa, mikä näkyy mm. vaikeutena tuottaa sujuvaa polkemisliikettä.
10. Pyöräilyssä näkyvä haaste: Onko lapsen vaikea tarkentaa katsetta, nähdä lähelle tai kauas tai onko lapsella näkökenttä puutoksia?
Taustalla vaikuttava valmius/taito: Lapsella voi olla silmien liikkeiden hallinnan pulmaa tai mahdollisesti heikko näkö. Tätä epäillessäsi tarkastuta lapsen näkö ensin silmälääkärillä.
Niin kuin edellä huomasit, pyöräilyn oppimista edeltää monta valmiutta ja taitoa, jotka lapsen tulisi hallita! Toiminnan haastavuuden taustalla vaikuttavat asiat on hyvä tiedostaa. Se lisää ymmärrystäsi lapsestasi ja auttaa sinua tukemaan ja kannustamaan lasta, joka harjoittelee uutta taitoa.
Toimintaterapiassa lapsen toiminnan haasteisiin pystytään vaikuttamaan kehityksen kulun mukaisesti edellistä kehityksen vaihetta vahvistamalla, jotta seuraava kehityksen askel mahdollistuu. Jos huoli lapsen kehityksestä herää, ota yhteyttä esimerkiksi neuvolaan tai kouluterveyden huoltoon. Voit myös tutustua Helsingin toimintaterapia Oy:n lapsille suunnattuihin palveluihin tästä linkistä.
Toimintaterapeuttimme haluavat antaa muutamia vinkkejä kaikille pyöräilyä aloittaville ja heitä opastamassa oleville aikuisille.
Pyöräilyn harjoittelua aloittaessa huomioi, että:
- lapsi on sopivassa vireystilassa, hän on syönyt, juonut ja levännyt riittävästi ennen harjoittelua
- varmista, että teillä on sopivan rauhallinen hetki eikä kiirettä minnekään
- harjoittelu kannattaa aloittaa kodin lähellä, jotta väsymyksen tullessa ei olla kaukana kotoa
- ympäristö on sopivan rauhallinen (metsätie vs. maantienlaita) ja alusta on sopiva (mieluummin hiekkatie kuin asfaltti)
- keväällä ja syksyllä harjoittelua aloitettaessa vaatteet suojaavat mukavasti pieniltä kaatumisilta ja kolhuilta toisin kuin kesähelteillä
- lapsi voi aloittaa pyöräilyn harjoittelun mahdollisuuksien mukaan potkupyörällä tai tavallisesta pyörästä voi ottaa polkimet irti, jotta sitä voi käyttää potkupyörän tavoin tasapainottelun harjoitteluun
- kun aloitatte polkemisen harjoittelun, varmista että satula on riittävän alhaalla (lapsen molemmat jalat yltävät helposti maahan). Onhan pyörä sopivan kokoinen (ei liian pieni tai iso) ja onhan renkaat pumpattu? Ohjaustankoa kannattaa säätää niin, että lapsi pystyy istumaan pystyasennossa (ei liian eteenpäin kyyristyneenä).
- tue lasta pyörään kiinnitetystä työntötangosta tai tarakkaan kiinnitetystä narusta mieluummin kuin lapsesta (tuntoaistimus sotkee lapsen omaa kehotietoisuutta)
- harjoitelkaa ensin polkeminen (aikuinen auttaa pyörän liikkeelle ja pysähtymään)
- kun polkeminen alkaa sujua, harjoitelkaa jarruttamista
- kun jarruttaminen alkaa sujua, harjoitelkaa liikkeelle lähtemistä
- seuraavaksi voi lisätä haastetta harjoittelemalla erilaisissa maastoissa (nurmikolla, mäkeä ylös) tai tehdä vaikka esteradan, jossa lapsen tulee pujotella esteiden välistä
- mieti ja kysy, mikä lasta motivoi esimerkiksi tarrapalkinto jokaisesta harjoittelukerrasta tai retki jäätelökioskille
aikuisen on hyvä olla varustettu positiivisella, lasta rauhoittavalla ja kannustavalla mielellä sekä lenkkivaatetuksella (tässä saattaa tulla hiki)
